Eilen satoi illalla vettä oikein kunnolla... mahtavaa. Olin just silloin lenkillä järvellä ja kun oli niin lämmin, niin ei lähdetty heti pois... ensin se oli sellaista mukavaa kesäsadetta... ja yhtäkkiä taivas repes ja vettä tuli oikein kunnolla. Juostiin kilpaa autolle ja meinasin tikahtua kun Pecon piti kesken juoksun pysähtyä ravistelemaan, kun kastui... pirhanan vesisade se varmaan ajatteli.

Kuinkahan Peco osaa ens viikolla olla taas yksin kotona, kun mies on ollut nyt kaksi viikkoa kotona, ilman että on käynyt missään. Joka kerta on taas vaikeampaa saada koiruus ymmärtämään, että nyt taas joutuu olla yksin. No kyllä siinäkin on talven jälkeen paljon edistytty.

Tokokin alkoi taas, kyllä se vain taas muisti missä ollaan ja muutenkin oli oikein onnistunut treenikerta. Ei olla ehditty käydä kuin pari kuukautta yleisissä harkoissa, ehkä syksyllä mahdutaan oikein johonkin ryhmään, tokoon tai sit agilityyn. On se vain hyvä, kun Peco on sellainen perus rauhallinen, innostuu kyllä mutta ei hötkyile turhia. Helpottaa paljon noita harrastuksia, kun kontaktin saaminen onnistuu kohtalaisen hyvin (toki hajut vie joskus voiton).